Mirja Vehkaperä

Suomalaisen ruoantuotannon edellytykset EU-aikana

Suomalaiset ruoantuottajat ja koko elintarvikesektori ovat olleet 24 vuotta osa Euroopan Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteinen maatalouspolitiikka on vakauttanut viljelijöiden tuloa yksittäisistä vuosista 5-7 vuoden ennustettaviin budjettijaksoihin. EU-jäsenyytemme aikana tilojen on ollut mahdollista saada merkittäviä investointitukia.

Jotkin yksittäiset päätökset ovat kuitenkin iskeneet meihin. Esimerkiksi päätös maidon maakohtaisten tuotantokiintiöiden poistamisesta puraisi ankarasti Suomen maatalouden arvokasta kivijalkaa. Tuotantoa on jollakin tavalla säänneltävä, jotta vältetään ylituotantoa edullisempien olosuhteiden maista, ja jotta turvataan Suomen tuottaville tiloille riittävä tulotaso. Tätä on ajanut myös Euroopan maidontuottajien etujärjestö Europan Milk Board.

Maataloustuottajiin ja elintarvikesektoriin on iskenyt myös EU:n ja Venäjän keskinäisten pakotteiden kierre. Siitä pois pääsemiseksi tarvitaan EU:n ja Venäjän palaamista yhteiseen neuvottelupöytään. Vaikka pakotepolitiikka asettaa maataloussektorimme haasteiden eteen, Suomen on kuitenkin hyvä pysyä EU:n kanssa samoilla linjoilla. Meillä ei ole syytä tukea sellaista politiikkaa, että hyväksyisimme Venäjän menettelyn liittää osa naapurimaastaan itseensä. Kannattaa myös huomata, että elintarvikkeiden osalta pakotteet asetti Venäjä, nostaakseen omaa maatalouttaan. Yhteistyötä Venäjän ja EU:n välillä on silti ylläpidettävä ja kohennettava. Suomella on tässä tärkeä rooli.

Suomen EU-jäsenyyden aikana maailmankauppa on vapautunut kaikilla aloilla. Suomi yksin on liian pieni neuvottelija maailman pelisääntöpöydissä. Olemme hyötyneet EU:sta, joka edustaa yhtä vahvaa talousaluetta ja jolla on sananvaltaa.

EU:n kautta on myös avautunut uusia merkittäviä vientimahdollisuuksia maataloustuotteille. EU:n solmimat vapaakauppasopimukset esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean kanssa ovat suomalaiselle tuottajalle mainio mahdollisuus. Suomalainen ruoka tunnetaan maailmalla puhtaana ja korkealaatuisena. Kiinaan on jo syntynyt Suomi-ruuan buumi.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa tuleviksi vuosiksi ollaan parhaillaan muovaamassa. Euroopan komission esityksessä parannetaan montaa asiaa. Ensinnäkin, siinä taataan enemmän tuottajien kaipaamaa kansallista joustavuutta. Toiseksi, esityksessä maataloutta ei lähtökohtaisesti nähdä ilmasto- ja ympäristöongelmana, vaan on ymmärretty, että se on osa ratkaisua. Kolmanneksi, EU edelleen lähtee siitä, että ruokaa on voitava tuottaa kaikilla unionin alueilla. Suomalainen elintarvikeketju työllistää joka päivä satoja tuhansia kansalaisia. On tärkeää varmistaa, että suomalaisen tuotannon puolia pidetään EU-tasolla jatkossakin, ja että maataloutta voi harjoittaa kannattavasti kaikkialla EU:ssa myös tulevaisuudessa.

Oma tuotanto on elintärkeää myös kansainvälisen tilanteen muuttuessa yhä epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi. Kotimaisen maatalouden arvo ja arvostus ovat kasvaneet jatkuvasti. Kansainvälisten ruokaväärennösten paljastuessa suomalainen tuotanto osoittautuu kuluttajille turvalliseksi.

Maatalouspolitiikka on ollut ja tulee säilymään yhtenä tärkeimpänä EU:n toimialana. Neuvottelut yhteisestä maatalouspolitiikasta sekä rahoituskehyksestä seuraavalle seitsenvuotiskaudelle ovat vielä kesken. Euroopan parlamentin jäsenten valinta sunnuntain vaaleissa osaltaan vaikuttaa näihin kysymyksiin 2020-luvulta tulevaisuuteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

" Vaikka pakotepolitiikka asettaa maataloussektorimme haasteiden eteen, Suomen on kuitenkin hyvä pysyä EU:n kanssa samoilla linjoilla. "

Minkähän takia suomalaisen tai baltialaisen viljelijän pitää olla EU:n pakotepolitiikan maksumiehenä. Senkun vaan Suomi pysyy EU:n kanssa sinänsä jokseenkin tuloksettomassa pakotepolitiikassa, mutta kustannusten kaataminen pienen kansalaisryhmän niskaan on vastuutonta.

Toimituksen poiminnat