Kiinan asema maailmalla vahvistuu, ihmisoikeustilanne heikkenee

Presidentti Niinistö lopetti juuri kaksipäiväisen Kiinan vierailunsa. Suomessa ja maailmalla seurattiin kiinnostuneena, ottaako presidentti puheenaiheiksi Kiinalle kiperiä ihmisoikeuskysymyksiä. Mediassa muistuteltiin muun muassa Länsi-Kiinan Xinjiangin muslimivähemmistön, uiguurien, karmivan kuuloisista ”uudelleenkoulutusleireistä”. Myös Euroopan parlamentti nosti jälleen kerran huolensa uiguurien ihmisoikeuksista.

Ihmisoikeuskysymysten nostaminen Kiinan kanssa on aina ollut taitolaji. Vuosien varrella Kiina on muuttunut yhä ärhäkämmäksi siitä, ettei sen asioihin puututa. Myös Kiinan tuoreessa EU-linjauksessa vaaditaan entistä tiukemmin EU:ta jättämään Kiinan sisäiset asiat rauhaan.

Taustalla on, että Kiina on hiljalleen ottanut yhä vahvempaa ja itsevarmempaa roolia maailmanpolitiikassa. Entinen matalan profiilin strategia on hiljalleen karissut Xi Jinpingin valtaan noususta 2012 lähtien. Retoriikasta on tullut jopa mahtipontista, ja Kiina tarjoaa omaa visiotaan vaihtoehtona lännelle.

Kiina on rakentanut ulkopolitiikkaansa ja kasvattanut talous- ja turvallisuusyhteistyötään globaalisti. Sillä on massiivisia hankkeita, kuten Xin lippulaivana tunnettu kauppa- ja investointiohjelma Belt and Road Initiative. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen suurvaltadynamiikka vaikuttaa aiempaa enemmän maailmanpolitiikan linjoihin.

Kiina on itse todennut, että suurvalta-asema tuo mukanaan myös suuria vastuita. Kiina onkin EU:lle tärkeä kumppani globaalien haasteiden torjumisessa, kuten ilmastonmuutoksessa ja kyberturvallisuudessa. Suomella ja Kiinalla on lukuisia yhteistyöprojekteja tutkimuksen, teknologian ja innovaatioiden saralla, esimerkiksi energia- ja ympäristösektorilla sekä liittyen luonnonvarojen kestävään käyttöön. Yhdysvaltojen jättäydyttyä pois yhteisistä kansainvälisistä sopimuksista EU:lle on ollut myös tärkeää, että Kiina osoittaa sitoutumistaan sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen.

Samaan aikaan kun Kiinan asema maailmanpolitiikassa on vahvistunut, ihmisoikeustilanne sen sisällä on heikentynyt. Internet-sensuuri on kiristynyt, toisinajattelijoita etsitään kiivaasti, ihmisoikeusjuristeja on pidätetty joukoittain, kansalaisjärjestöjä valvotaan ja kasvojentunnistusjärjestelmät valvovat kansalaisia.

Kiinan EU-linjauksessa Kiina kehottaa, että EU vastustaisi selkeästi ja selväsanaisesti Taiwanin itsenäisyyttä. EU-maat vaativat, että kysymys pitää järjestellä molempia osapuolia, myös Taiwanin väestöä, kuullen. Myöskään ”Dalain ryhmän jäseniä” ei tulisi tavata. Moni EU-maa Suomi mukaan lukien on vastaanottanut Dalai Laman, jota pidetään Tiibetin hengellisenä johtajana. Mitä tulee uiguureihin, Kiina viittaa tilanteeseen ainoastaan sanomalla, että on välttämätöntä, ettei EU tue ”Itä-Turkestanin islamilaista ryhmittymää.”

Kiina arvostaa kumppanina vahvaa Euroopan unionia. Yhtenäisenä EU:lla on sanavaltaa maailmanpolitiikassa. Vahva unioni ja sen jäsenet uskaltavat myös ottaa esille vaikeatkin ihmisoikeusrikkomukset ja keskustella demokratian perusperiaatteista kumppaniensa kanssa.

mirjavehkapera
Keskusta Oulu

Olen 43-vuotias Euroopan parlamentin jäsen Oulusta. Mepin työni lisäksi vaikutan Oulun kaupunginvaltuustossa ja toimin lapsi- ja perhejärjestö Vesaisten puheenjohtajana.
www.mirjavehkapera.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu