Laiton lohenkalastus kuriin Itämerellä

EU:n maatalous- ja kalastusministereiden tämän viikon kokouksen aihelistalla oli Itämeren kalastuskiintiöt tulevalle vuodelle. Tulen itse kalastajaperheestä, ja kalastusasiat ovat tarkassa seurannassa myös täällä Brysselissä. Suomen yhtenä päätavoitteena Luxemburgissa pidetyssä kokouksessa oli se, että Itämeren pääaltaalla tapahtuvaa laitonta lohenkalastusta saadaan kuriin entistä järeämmillä keinoilla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla Suomi sai neuvotteluissa läpi kantansa siitä, että meritaimenta ei ensi vuonna saa kalastaa Itämerestä kaupalliseen tarkoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että lohisaaliita ei voida enää kirjata taimeniksi. Tavoitteen saaminen mukaan lopulliseen päätökseen kalastuskiintiöistä oli Suomelle iso saavutus, ja se tuo merkittävän keinon lohen salakalastukseen puuttumiseen. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan Itämerellä kirjattiin viime vuonna noin 30 500 lohta meritaimeneksi. Luku on suuri, ja osaltaan siihen vaikuttaa se, että meritaimenelle ei ole ollut kiintiöitä. Nyt meillä on konkreettinen keino saada luku selvästi pienemmäksi.

Meritaimenen kaupallisen kalastuksen lisäksi komissio sekä Itämeren rantavaltiot sitoutuvat lopettamaan laittoman lohenkalastuksen. Muun muassa Puolassa laitonta lohenkalastusta on yritetty saada kuriin kymmeniä vuosia tuloksetta. Nyt laittoman kalastuksen lopettamista tarkkaillaan lisäämällä kalastuksen valvontaa Itämeren pääaltaalla. Suomi tuo omalta osaltaan tarkastajia seuraamaan tilannetta. Jos laitonta kalastusta esiintyy, komissio päättää sanktioista.

Suomi tavoitteli kokouksessa myös lohikiintiön pienentämistä, mutta kiintiö pysyi ennallaan. Kiintiötä olisi haluttu laskea muun muassa siksi, että salakalastus vie suuren osaan lohesta, jolloin todellinen kalastetun lohen määrä on huomattavasti suurempi kuin sille asetettu kiintiö. Salakalastuksen todellista määrää tuskin kukaan pystyy arvioimaan, mutta jo pelkästään meritaimenena ilmoitetun lohen määrä on noin kolmasosa kaikesta kalastetusta lohesta.

Kalastetun lohen määrä vaikuttaa aina lohen poikastuotantoon. Komission esitys, joka tuli onneksi hylätyksi, olisi puolestaan nostanut kiintiötä lohen osalta jopa 15 prosenttia. Tämä olisi ollut Suomen kannalta vielä huonompi ratkaisu, joten kokonaisuudessaan Suomi menestyi hyvin neuvottelutavoitteissaan. Nyt pidän tärkeänä sitä, että Luxemburgissa päätetyt toimenpiteet konkretisoituvat nopealla aikataululla. Kun salakalastusta kitketään tehokkailla toimenpiteillä, sillä on suuri vaikutus myös lohikannan elinvoimaan. Euroopan on toimittava kestävillä toimenpiteillä paremman kalakannan saavuttamiseksi. Kalastajien olosuhteita ja kannattavuutta on parannettava. Kotimaisen kalan saatavuutta on lisättävä.

mirjavehkapera
Keskusta Oulu

Olen 43-vuotias Euroopan parlamentin jäsen Oulusta. Mepin työni lisäksi vaikutan Oulun kaupunginvaltuustossa ja toimin lapsi- ja perhejärjestö Vesaisten puheenjohtajana.
www.mirjavehkapera.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu