*

Mirja Vehkaperä

Liikenneyhteyksillä luodaan kasvua Eurooppaan

Saavutettavuus ja helppo kulkeminen Euroopan sisällä sekä naapurialueille ovat tärkeitä EU:n talouskasvun kannalta. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus vaatii luotettavan liikkumisympäristön. Toimivat yhteydet vähentävät myös kuljetuskustannuksia ja päästöjä.

EU tarjoaa rahoitustukea sekä liikennehankkeiden selvitystyöhön (enintään 50 prosenttia kustannuksista) tai itse rakentamiseen (enintään 20–30 prosenttia kustannuksista). Rahoituksen painopisteet ovat vuosien kuluessa siirtyneet erityisesti monikansallisiin hankkeisiin ja rataprojekteihin.

Kolmella edellisellä rahoituskaudella (1995–2012) Suomi on saanut 315 miljoonaa euroa Euroopan liikenneverkon (TEN-T) rahoitustukea. Tukea myönnettiin edellä olevien vuosien aikana yhteensä 13,8 miljardia euroa lähes 2000 liikennehankkeelle. Eniten tukea ovat saaneet Keski-Euroopan suuret jäsenmaat: Saksa, Ranska ja Italia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Ruotsi ja Suomi ovat kuitenkin viiden eniten tukea saavien maiden joukossa. Tästä tulee pitää kiinni myös jatkossa.

Suomi on saanut EU:n tukea muun muassa junaradan rakentamiseen Helsinki-Vantaan lentokentälle, Seinäjoki-Oulu -radan parantamiseen sekä idän ratayhteyteen Venäjän rajalta Lahteen.

Uusi rahoituskausi käynnistyi vuoden alusta. Kaudelle 2014–2020 on sovittu yhdeksän koko EU:n kattavan ydinverkon parantamisesta. Näistä kaksi kulkee Suomen kautta: Pohjanmeren–Baltian käytävä yhdistää Helsingin Tallinnan ja Baltian radan kautta Puolan läpi Saksan ja Hollannin satamakaupunkeihin. Skandinavian–Välimeren käytävä taas alkaa Venäjän rajalta, kulkee Haminan ja Kotkan kautta Helsingistä Turkuun, josta väylä jatkaa Pohjoismaiden ja Saksan kautta Italiaan ja Maltalle saakka. Suomessa vahvistuu siis erityisesti Turku-Helsinki-Kotka/Hamina -linja.

Suomen kohdalta on mainittu myös yksi kahden EU-jäsenmaan rajat ylittävä liikennehanke: Luulajan ja Oulun välisen ratayhteyden selvittäminen ja toteutus. Tämä liittyy vuonna 2011 alkaneeseen Pohjoisen kasvukäytävän (Bothnian corridor) vahvistamiseen. Yhteys mullistaisi täysin pohjoisen tavaravirtojen ja henkilöliikenteen kulun.

Uuden ohjelmakauden rahoitus suosii otollisesti satamahankkeita ja merenkulun helpottamista. Olemme saarivaltio kauppakumppaneihin nähden ja yli 90 prosenttia Suomen viennistä kulkee meritse. Myös yhteydet Venäjälle sekä ratayhteys Keski-Eurooppaan joko Tanskan tai Baltian kautta ovat hyviä hankkeita.

On huomautettava, että ydinverkko painottuu vahvasti Etelä-Suomeen.  EU:n liikennestrategia tarvitsee vahvempaa pohjoista ulottuvuutta. Koillisväylän mahdollisuudet ja Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin kasvunäkymät kaipaavat hyviä liikenneyhteyksiä. Pohjoisen luonnonvarat on saatava kulkemaan maailmalle mahdollisimman helposti ja ympäristöystävällisesti. Saavutettavuus on pienen Suomen paras kilpailuvaltti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Toivottavasti olisi sitten ymmärrystä rakennella niitä yhteyksiä tällaiset junat sallivilla ulottumilla (ei onnistu Tanskan kautta, mutta Baltian kautta kyllä varsin pitkälle).
https://www.youtube.com/watch?v=LwRzx1afKP4

Nykyinen kuormaulottumamme ei paljon jää tuosta jälkeen, joten kannattaisi myös nykyratoja avarrella kuljetuskustannusten pienentämiseksi. Sähköistyskään ei ole este; ainakin Kiinassa tuollaisia double-stack -junia kulkee ajolankojen alla.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Kolmella edellisellä rahoituskaudella (1995–2012) Suomi on saanut 315 miljoonaa euroa Euroopan liikenneverkon (TEN-T) rahoitustukea.

Ja näistä ei euroakaan EU liikennestrategian mukaiseen suunnitteluun tai hankkeisiin joissa voitaisiin pienentää riippuvuutta kuorma auto liikenteestä.

vv 2007 -2014

Vaan TEM Tekes ,Finnvera ja LVM kokonaisvaltaisesti ja totaalisesti tyrmäsivät hankkeet joilla olisi voitu po liikennestrategista toteutusta edistää.

viimeisin tämän politiikan mukainen EU liikennestrategian vastainen asetus tehtiin 6.6.2013

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...

tuosta voi katsoa mitä ollaan sovittu ja verrata siihen mitä todellisuudessa tehdään..

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Tavaroiden liikkuvuus vapaana on hieman "työn alla" vielä, tuntuu että henkilöautot ovat niin ihmeellisisä tavaroita että ne eivät saa liikkua vapaasti vaikka on pyörät alla, koska siinä päästään pois neuvostoajasta ja saadaan eurooppalaista tasa-arvoa autoverotukseen, nyt se on yhtä syrjivää kaaosta?
Autot eivät saa Suomessa rajojen yli liikkua vapaasti, kuten suuressa osassa eurooppaa saa?
Lapsiperhee erityisesti kärvivät turvattomista autoista ja ne jäävät useimmilta saavuttamatta ja lisäksi "autovero tappaa" suomessa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Vehkaperän blogi käsittelee nähdäkseni tavarakuljetuksia.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Rikkidirektiivit nostavat vientituotteidemme hintaa. Lyhytnäköistä politiikkaa kun sahataan omaa oksaa.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Niin, tavaran kuljetuksista voi olla yhtä mieltä mm eduskunnan tulevaisuus valiokunnan kanssa siitä että ne ovat kaksi kertaa kalliimmat mitä kilpailijamaissa.

Lisäksi erityiskriittisesti voi olla jopa sitä mieltä että niissä on jätetty viimeiset 50 vuotta kotimaan vesiliikenteen osalta , infrat rakentamatta(uudet vesitieyhteydet merelle), tai jätetty loppuun asti viemättä (keitele -Päijänne alue) ja ovat jatkuvasti ilman tutkimusta (Liikenneviraston tutkimuskohteet v 2013) niille kuuluvaa mahdollisuutta juuri metsäteollisuuden hankintakartellin tukemisen takia.

Mitä tulee tuohon rikki direktiiviin niin se se vasta on surkuhupaisa tarina jonka tarkoitus oli mitä ilmeisimmin saada edelleenkin tukea metsäteollisuuden hankintainfran kehittämiselle .

Siinä todella onnistuttiin median kritiitöttömän tuen avulla, ilman tutkimuksia ja keskustelua rikkidirektiivin todellisista kustannuksista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista , saatiin nopealla aikataulla tehdyksi kuorma auto liikenteen asetus (6.6.2013) jolla turvataan pitkällä aikajanalla alueellinen koskemattomuus kullekin puunjalostustehtaalle ja samalla estetään mm itsenäisten energialaitosten itsenäinen, puun ja hakkeen tehtaalle pyhitetyllä, kuorma auto liikenteen kattavalla hankinta alueella. Maksoi valtiolle tai kansantaloudelle mitä maksoi periaatteella.

olen rikkidirektiivi asiasta kirjoittanut useasti sekä näille sivuille että myöskin viimeksi kommentoin Kari Rajamäen(VR:n hallintoneuvoston pj) näkemystä rikkidirektiivistä . Löytyy

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/19636-kari...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Niin se jäi sanomatta vielä että kuorma autojen kantavuutta voitiin lisätä ilman ongelmia - kun on harvennettu- vähennetty tehtaiden määrää ja nyt hankinta alue on suurempi ja matka voi olla pidempi mikä mahdollistaa suuremman rekan ilman että häiritään toisen puunjalostus tehtaan hankintaa -menemällä toisen puunjalostus tehtaan hankinta alueelle.

Tästä samasta syystä ei voida taas ajatella laivahankinnan avulla vesistön varrelta (vtt raportti 37/73/2009) ja yhtenäistää ja tehdä nykyaikasta väylästöä (suurempaa) jotta koko Järvi Suomi saataisiin metsä bio nergian raaka aine hankinta alueeksi esim. niin että mm. Helsingin ja muut rannikon energia laitokset voisivat ostaa miljoonia m3 kotimaasta järvi suomen alueelta vuosittain kuljetettavaksi polttoon . vaikka oan siitä osuudesta mikä nyt jää metsiin mätänemään kuorma auto hankinta alueïden ulkopuolille...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Loppukaneetti: tätä kaikkea kehittämistä on nyt sitten johtamassa ja valvomassa liikenneviraston pääjohtajaksi kutsuttu koko järjestelmän metsäteollisuuden puolelta valtiolle lobannut entinen "Kutsetin" ylin logistiikkajohtaja.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kirjoittelin oman "aapiskirjan" rautatiekuljetusten mahdollisuuksista.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Toimituksen poiminnat